sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Helmipäivä

 
En tehnytkään tänään, mitä pitää, vaan mitä haluan. Mies sai  mennä koiran kanssa ulkoilemaan, kun minä jäin leipomaan pullia. Ei siis mitään sen ihmeellisempää, mutta olin halunnut jo pitempään leipoa ja iskeä käteni taikinaan. Nyt oli aikaa.

Olin ostanut pahvisia Bruno-kakkuvuokia, houkuttelevan pieniä ja söpöjä. Tein niihin sisaruspullia, voissa ja kanelisokerissa pyöriteltyjä palloja kaikki kolme vuokaa täyteen.  Puolen litran taikinasta riitti hyvin vielä kahteen pellilliseen pieniä kanelikierteitä. 

Päätin jo etukäteen, että nyt en ota kuvia, vaan otan  kaiken irti taikinaterapiasta. Vaivasin ja pyörittelin, kaulitsin ja leikkasin. Kyllä se myös maistui sitten, vastapaistettu pulla iltapäiväkahvin kanssa.

Sitä ennen tietysti syötiin. Tänään alkupalaraasteen jälkeen intialaista runsaasti kasviksia sisältävää kalkkunacurrya täysjyväriisin kanssa sekä kevättalvista appelsiini-passionjälkiruokaa. Sen jälkeen saattoi katsella rauhassa televisiosta Morsea ruhtinaalliset kaksi tuntia. 


 
Kuvat ovat helmikuun alusta, eihän tänään paistanut aurinkokaan. Enkä minä käynyt kertaakaan ulkona.  Kotipäivä oli sopiva näin loman aloitukseksi. 




6 kommenttia:

  1. Vastapaistettu pulla kylmän maidon kanssa on suurta herkkua. Minulla tulee leivottua aika vähän. Vain silloin, kun syöjiä on enemmän.

    Herkullista ruokaa sinulla tänään.

    VastaaPoista
  2. Hauskaa, ollaan molemmat harrastettu taikinaterapiaa tänään :) Mutta eikö olekin seesteinen olo? Meillä oli korvapuusteja iltapäiväkahvin kera, niinkö teilläkin?

    VastaaPoista
  3. Arleena, pullaa tulee mullakin leivottua harvoin, kun siihen menee niin paljon aikaa. Ja tietysti siksi, että niitä tulee paljon ja persona ihmisenä syön ne vähitellen itse pois.

    Whatsoever, tervehdys pitkästä aikaa! Leivottuaan tuntee itsensä kunnon ihmiseksi ja tulee tosi kodikas olo. Tein tietysti korvapuusteja, mutta leikkasin ne tällä kertaa kiekoiksi.

    Nuoremmalla pojalla oli tapana kouluun lähtiessään tilata lomalla olevalta äidiltä, että kotiin tullessa ovella on parasta tuoksua pulla. Ja tuoksui. Tuntui ihanalta tehdä joku onnelliseksi.

    VastaaPoista
  4. Onpas siellä talven tuntua kuvista päätellen!

    Leipominen on mulla loman alun rituaali, sillä irtautuu arjesta, se vapauttaa sellaiseen puuhailuun, jota kaipaa enemmänkin.

    Sisaruspullasi herauttaa veden kielelle, se on varmasti hyvää!

    eikka

    VastaaPoista
  5. Leipominen jos mikä on terapiaa. Minunkin piti viikonloppuna, mutta olin niin umpiväsynyt, etten tainnut nimeäni osata sanoa. Mutta ainahan tulee uusia viikonloppuja ;)
    Nautihan lomastasi ja löhöä hyvällä omallatunnolla!

    VastaaPoista
  6. Eikka, kiva kuulla tuo lomanalkurituaali, hyvä idea. Hyvää se teki ja ihanaa niitä on syödäkin. Vielä on muutama jäljellä;)

    Elisa, kieltämättä lohduttaa kuulla, että on muitakin puolikuolleita työviikon jäljiltä. Toivottavasti viikonloppu rentoutti ja palautti voimat.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...