lauantai 23. tammikuuta 2010

Valoa pimeään



On pitänyt kiirettä. Olen pari kertaa saanut kalenterista tarkistaa, että tämä on vasta ensimmäinen työviikkoni loman jälkeen. Olisin sanonut, että ainakin kaksi viikkoa on mennyt töissä yhteen putkeen. Niin paljolta se tuntuu.

 

Perjantain koulutuspäivä kuitenkin kruunasi viikkoni ja antoi taas kunnon  potkua persuksiin. Kummasti sitä saa uutta intoa työhön kuullessaan vähän uutta ja muiden kertomaa asiaa. Samalla on kiva nähdä kollegoita muualtakin.

 

Salaman kanssa harjoittelin vähän kotona yksi ilta. Ei tämä ihan yksinkertaista ole aloittelijalle. En saanut laitetta toimimaan kädessä kameran omalla salamalla laukaisemalla enkä jaksanut kaivaa ohjekirjaa esille. Nämä tulpaanit olen kokeillut vaan erilaisilla valotuksilla ja salamankäännöillä ja ylimmäistä säätänyt lisäksi Picasassa.

Ei tullut hyviä, mutta tuli ihan erilaisia kuvia kuin kameran omalla pikkusalamalla.

 
 Käännettävällä salamalla voi saada koirasta näköjään sellaisen kuvan, jossa silmät näkyvät oikeanlaisina.


Pikkukoirat on ulkoilutettu ja nyt lähden valmistautumaan kaupungille lähtöön. Saimme etelännuoret kylään ja ajattelimme viedä  nuorison ulos syömään. Saa mamma vapaapäivän kokkauksesta.



14 kommenttia:

  1. Arvasin jo ennenkuin luin tekstisi, että harjoittelet salaman käyttöä. Me too! Ja tänään juuri kuvasin tulppaaneja ;)
    On siinä vissi ero, mutta harjoitusta kaipaan ja paljon. Mutta kun ei muka ehdi!
    Mutta mikäs kiire meillä..

    VastaaPoista
  2. Ylin kuvahav suorastaan hohtaa! Ja Lunasta ei parempaa kuvaa voisi ottaa.

    hyvää viikonlopun aikaa, ei kai voi toisottaa kuin että rentoudu rentoudu rentoudu. Oli muuten hyvä Voimala-ohjelma, siinä kasvava tiikeri-vertaus, joka syö lopulta ruokkijansa. Se pitää vaan lopettaa ettei käy köpelösti, mietin vaan että miten se toimii työn suhteenkun kaikkea ei saa itse määrätä.

    eikka

    VastaaPoista
  3. Ihanat pinkit tulppaanit. Kertakaikkiaan :) Tykkään!

    VastaaPoista
  4. Hyvä salama sellainen, jolla saa koiran ja muidenkin eläinten silmät näyttämään luonnollisilta.
    Nyt kun kuvaan omia kissojani niin ne siristelevät aina silmiään kiinni silloin kun salama välähtää.

    VastaaPoista
  5. Kauniin väriset tulppaanit. Ja Luna todellinen kaunotar.
    Kokeilepa töissä sellaista, että pidä pieni itseen palautumishetki aina asiakkaiden välissä. Että otat seuraavan vasta, kun olet asettunut. Se on myös instrumentin virittämistä ihmissuhdetyössä.
    Meri

    VastaaPoista
  6. Heijastava salaman jälki näkyy hienosti, kuva ob terävä ja värit hienot.

    VastaaPoista
  7. Oi, ihanalta näyttävät tulppaanit mustaa taustaa vasten. Ja tyylikkään kukkamaljakon näkyminen kuvassa tekee kokonaisuudesta upean, tykkään kovasti.

    Ja Vilma-kaunotar...sydän sulaa aivan.

    VastaaPoista
  8. Makeen näköisiä on tulppaanit mustaa taustaa vasten. Ihana, kun olet innostunut harjoittelemaan.
    Ensi syksynä minäkin taidan tuppautua jollekin kuvauskurssille. Ruveta määrätietoisemmin opiskelemaan valokuvausta.

    VastaaPoista
  9. Nätti, minä painan vain auto-nappia :)

    VastaaPoista
  10. Elisa, tekisi mieli asettaa ohjekirja tyynyn alle yöksi ja toivoa tiedon siirtyvän siitä päähän. Tunnit ei päivässä yksinkertaisesti riitä kaikkeen, kun pitää välillä saada olla vaan ja palautua entisistä, jopa mennävuotisistakin rasituksista. Mutta pikkuhiljaa varmaan opitaan, vaikka yritys-ja-erehdys -menetelmällä.

    Eikka, vaikka oli vieraita, niin illat otettiin rennosti ja rauhallisesti kotona koirien kanssa. P&E ovat tosi mukavaa seuraa!
    Kyllä tuo tiikerivertaus käy minusta meidänkin työhön. Se työn imu tulee herkästi varsinkin nuorempana voi olla suorastaan tuhoisaa, asioihin kun voi vaikuttaa varsin rajallisesti.
    Nuoret kertoivat sattumalta esimiehistään bisnespuolella, jotka ovat täysin omistautuneet työlleen ja antavat paljon vapaa-aikaansakin siihen. Mutta siellä se korvataankin ehkä rahalla.

    Nelle, tuo väri on minustakin houkutteleva juuri tähän aikaan vuodesta. Siihen kun vielä löytäisi yhdistettäväksi kellahtavan valkoisia, niin olisi täydellistä.

    Sooloilija, koirien silmistä tulee myös ihan omituiset pikkusalamalla, eikä niitä voi edes korjata millään ohjelmalla.

    Meri, hyvä idea tuo instrumentin virittäminen ihmissuhdetyössä! Pitää yrittää muistaa tuo huomenna. Syvään hengittämistä ja palautumista hetki.

    Arleena, isolla aukolla sain taustalla näkyvän huoneen mustaksi ja muuten kokeilin salamalla kaikkea, mitä tuli mieleen.

    Rita, tykkään tuosta maljakosta, jonka sain ystävältä syntymäpäivälahjaksi. Se tuo mukavasti pyöreyttä muuten suorakaiteen muotoiseen olohuoneeseemme.

    Ruska, sanavalintasi on kuvaava: juuri tuolta minustakin tuntuu. Että tuppaannun kurssille, vaikka en osaa vielä tarpeeksi ollakseni edes uskottava valokuvauksen harrastaja. Ei siihen tosin mitään tutkintoa tarvita eikä pääsykokeita, mutta kun muut ovat paljon pitemmällä ja varustettuja hienoilla kameroilla ja putkilla. Osaavat vielä pirulaiset käyttää niitä!

    VastaaPoista
  11. Hannele, automaatti on kovassa käytössä täälläkin;)

    VastaaPoista
  12. Pikkuhiljaa opetellaan ;) Eikös niin?

    Haastoin sinut, käy kurkkaamassa blogissani ;)

    VastaaPoista
  13. Meikäläisen koneella ja näytöllä näyttää hyvältä tuo keskimmäinen tulppaanikuva. Ei huonoja muutkaan. Koiran silmät on kuvassa tosiaan usein epäaidon näköiset.

    VastaaPoista
  14. Elisa, tuohon haasteeseen vastaan!

    Tuuluska, töissä minunkin koneellani keskimmäinen näyttää parhaalta ja ylin suorastaan räikeältä.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...