tiistai 15. joulukuuta 2009

Korttisouvi


Ihania pakkaspäiviä! Se oikea talvi tuli sittenkin jo ennen joulua. Eilen oli vielä ihmettelemistä, miten sitä taas pukeuduttiinkaan näihin säihin, ja teki mieli soittaa nuoremmalle pojalle, muistiko aamulla laittaa pitkät päälle. Mutta en sentään soittanut, olisi voinut saada hepulin. Ovat kertoneet kyllä äidille, että jos on intissä selvinnyt Suomen talvesta, ei pitäisi kantaa huolta pitkistä kalsareista.



Tänään parinkymmenen asteen pakkanen oli jo pikkujuttu ja saattoi kävellä postiin viemään joulukortit. Paluumatkalla näin tienvarressa houkuttelevia törröttäjiä paistattelemassa aamupäivän auringossa ja kahlasin heinikkoon kyykistelemään ja ikuistamaan niitä. Ainahan sen verran pitää olla varautunut, että on pokkari mukana.


Risti seinään: kävin kuntosalilla. Edellinen kerta oli joskus keväällä ennen koiran hankkimista.  Vai oliko se ennen rintaleikkausta? Joka tapauksessa lihaskunto ja ulkonäkö ovat rapistuneet kilpaa ja läski lisääntynyt samaa tahtia.

Teimme ystäväni Eeviksen kanssa treffit eiliseksi ja rehkimme rauhallisesti puolitoista tuntia. Yhdessä on tarkoitus kammeta toisiamme sinne vastakin. Käynnin välistä jättämiseen pitää olla ainakin kunnon syy tästä lähin. Lomallahan  ehtii joka toinen päivä, eikö?



Eilisilta ja tämä aamu kului samoin kuin monilla muillakin, joulukorttihommissa. Minä en edes askartele itse, kirjoittamisessakin on riittävästi haastetta. En ymmärrä, miksi tämä tuntuu aina  niin isolta työltä. Voisi ostaa neljäkymmentä samanlaista korttia ja kirjoittaa vain nimet niihin.

Nyt keitin itselleni tuhtia glögiä Eikka-siskon blogin innottamana, ja valikoin jokaiselle omannäköisensä kortin. Ja kas, sujui paljon helpommin. Pitää muistaa tuo glögi ensi vuonnakin.

Tänään tupsahti postilaatikkoonkin jo kaksi ensimmäistä joulukorttia!


13 kommenttia:

  1. Voih, joulukortit! Kun olen sairaana, ne nyt sitten jäivät laittamatta, eihän miestä voi laittaa sellaiselle asialle, että kortit hankkis ja jonottaisi merkkejä ;) Alan ymmärtää ihmisiä, jotka tyytyvät sähköposti- tai tekstiviestitervehdyksiin. Silti, juuri se tekeminen ja vaiva kai siinä on se juttu. Että joku jaksaa muistaa. Että ei taida täältä tänä vuonna tulla korttia :(

    eikka

    VastaaPoista
  2. Eikka, ei sitä sairaana tarvitse muistaa kaikkea. Lähetä tänä vuonna sähköpostilla ja tekstarilla tervehdykset muutamille, niin muistaminen hoituu sillä. Sitä paitsi kukaan ei laske, että tuliko siltä ja siltä korttia.
    Monien sukulaisten kanssa kun olen muuten niin vähän tekemisissä, niin haluan siksi muistaa edes jouluna.

    Mutta se blögi oli hyvä idea!

    VastaaPoista
  3. Aivan ihania nuo talviset kuvat. :) Talvi kyllä pääsi yllättämään ihan mukavasti ja pukeutumiskoodi on sitä luokkaa myös hieman sekaisi - korvat jäässä kun pipo on jäänyt kotia.

    VastaaPoista
  4. Onpas tosiaan kauniit nuo talvikuvat.. se tuo aurinko saa ihmeitä aikaan. Ja pakkanen ;)

    VastaaPoista
  5. Mahtavat kuvat! Minä ihastelin kaunista säätä työpaikan isojen ikkunoiden läpi ja manasin kun aurinko häikäisi. Olisin niiin paljon halunnut olla ulkona kuvaamassa ja kävelemässä. Viikonlopuksi tulee takuuvarmasti taas pilvinen keli.

    VastaaPoista
  6. Tänään juuri sain vanhimmalta pojalta teksiviestin armeijan harmaista loppusotaleiriltä, että viimeyönä oli ollut pakkasta -38! Kyllä siinä äidinkin sydäntä jo kylmäsi!!! Huh! Kyllä se poju varmaan nauttii, kun pääsee jouluksi kotiin kinkkua popsimaan : )

    Itsekin kirjoitin kortit vasta tänään, se on aina yhtä työlästä hommaa! Muutaman kortin askartelin itse, pääosin oli ostokortit. Pitää kai tehdä niinkuin hyvältä tuntuu.

    Ja kuvissasi loisteli ihana aamupakkasaurinko, oikein mieli lämpeni!

    VastaaPoista
  7. Suvi, jos ei maanantaina katsonut aamulla mittaria, oli kylmä yllätys tiedossa. Niin nopeasti muuttui säätila yhden yön aikana. Toivottavasti ei pää paleltunut!

    Elisa, valo on ihmeellistä tähän aikaan, sitä siristelee ihmeissään, kun se ilmestyy taivaanrannasta. Näin lomalla sen ehtii nähdä.

    Missy E, nuo kuvat on otettu sillä samanlaisella Canonilla kuin sullakin. Viikonlopuksi on ikävä kyllä luvattu lumisateita, ainakin vielä eilen. Mutta voi sitäkin kuvata, salamalla saa hiutaleet näkyviin.

    Taru, hirvittää ajatellakin poikia siellä metsissä talvella! Miten aina sattuukin loppusota tulipalopakkasille, niin kävi minunkin esikoiselle. Tai mikä hiihto lienee ollut jonkun järven poikki yöllä. Pelkäsin täällä kotona, mutta kyllähän sankari siitä selvisi. Nuorempi poika sai taas paistatella päivää mättäällä omassa loppusodassaan kesäkuussa:)

    VastaaPoista
  8. Todella kauniit, herkät nuo talven törröttäjät!!
    Niistä sais upeita kortteja!!

    Minäkin väsäilin sunnuntaina aika pinon kortteja..Oli kiva tehdä niitä...

    kaks olen jo saanut!

    VastaaPoista
  9. Sinullahan on oikein 'tehdas' siellä ollut pystyssä, siis tuo korttisouvi. Viimetipassa minäkin tänään kaikki postitin, aamulla kirjoitin. En askartele minäkään.
    Osalle lähtee sähköpostiterveiset jonkun oman kuvan kera.

    Hienoja ja aurinkoisia kuvia otit pakkaspäivänä!

    VastaaPoista
  10. Kauniit kuvat. Ensin ajattelin, että olit valinnut niitä joulukorteiksi, sopisivat muuten hyvin.

    Me olemme supistaneet korttimärää hyvin vähäiseksi, sähköpostilla menee iso osa. Voi tätä nettiä, se kun tekee joulukortitkin kohta tarpeettomiksi.

    Mutta ei siinä sp:ssä mitään tunnelmaa saa, vaikka kuinka joulurunoa riimittelisi.

    VastaaPoista
  11. Hanne, parasta noissa törröttäjissä oli se valon leikki jäisillä varsilla. Sitä en vielä osannut vangita, olisi pitänyt käyttää jotain lähilinssiä.

    Sooloilija, ei minustakaan ole askartelijaksi. Joka vuosi ihastun joulukortteihin ja hankin niitä pikkuhiljaa jokaisella kaupunki- ja kauppareissulla. Ei tule loppukiriä muussa kuin kirjoittelussa, mikä onkin sen suurin.

    Arleena, tuota korttien korvaamista sähköpostilla ainakin miettii moni muukin. Viime vuonna halusin jo lopettaa, mutta sitten ajattelin, että joulukortti on ainoa kontaktini moneen ihmiseen enkä halua siitä. Mutta lähetän vain tärkeille ja rakkaille ihmisille, en muodon vuoksi.

    VastaaPoista
  12. Niinpä. Harvemmin ne kortin saajat näkevät toistensa kortteja joten sama kortti voi olla kaikille. =)


    Minullekin posti on tuonut kauniita kortteja jo monta... =)

    Itse laitoin sekä omatekoisia että ostettuja kortteja matkaan...

    Lahjoja en edes ajatellut tänä vuonna laittaa...

    Mie vaan hymyilen lahjaksi. =)

    VastaaPoista
  13. Una, hymyile, se voi olla paljon parempi lahja kuin muut!

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...