tiistai 7. heinäkuuta 2009

Kesä sen kun jatkuu

Monta päivää on vierähtänyt ilman blogin päivitystä, mikä on ihan outoa täällä omenapuun alla. Tällä kertaa on tehnyt mieli viettää lomaa kaikesta tavallisesta, ottaa iisisti ja olla vaan. Puolustukseksi käynee sekin, että meillä ollut neljät vieraat viikon sisällä, joista kahdet yötä.

On yksi kesän parhaita puolia, että ihmiset liikkuvat eikä siitä oteta suuria paineita. Ei ole gurmeeta tarjolla, kunhan hyvää kesäistä ruokaa on.

Vanhempani lähtivät kotiin tänä aamuna. Oli kiva viettää taas muutama päivä heidän kanssaan, vaikka vastahan juhannuksena tapasimme. Kun on tottunut pitkiin välimatkoihin, se tuntuu tiheältä tahdilta.

Olen usein ajatellut, minkälaista olisi ollut asua samalla paikkakunnalla vanhempiensa kanssa, ja kumpi on loppujen lopuksi ollut meille parempi. Luulen, että välimatka on sopinut minulle.

Vilma-koiran kanssa on käyty jo vähän metsässä, sellaisia puolen tunnin lenkkejä. Se juoksee hyvin innokkaasti poluilla useimmiten miehen ja minun välissä, kun peräkkäin kuljemme. Saan samalla ulkoilutettua uusia vaelluskenkiäni.

Vilma on nyt kolme ja puolikuinen ja painaa tasan kuusi kiloa. Se on kasvanut tosi nopeasti, mutta niinhän koirille kai aina käy, ja lapsille. Olen saanut pidettyä itseni aika hyvin kurissa, enkä ole antanut sille ylimääräisiä herkkupaloja. Vielä kun saisin saman kurin omaan syömiseeni, niin alkaisi micheliinit sulaa vyötäröltä!


Lähdenpä vääntämään lounaaksi linssi-kikhernepihvejä Pippurimyllyn ohjeen mukaan, oheen tsatsikia, meheviä tomaatteja ja uusia siikli-perunoita. Täytyy tulla hyvää!


11 kommenttia:

  1. Vieraat on mukavia, mutta on mukava taas päästä omaan rytmiin. Ihana hiljaisuus valtaa talon, kun vieraat ovat menneet, se jotenkin rentouttaa.

    Pippurimyllyn ohjeista tulee varmasti hyvää.

    VastaaPoista
  2. Hurjasti vieraita teillä! Ja voin uskoa, että olet kokannutkin urakalla. Kohtahan tulette taas tännepäin :)

    Iisisti vaan, se kuulostaa hyvältä. Niin minäkin koitan ottaa, vaikka työssä onkin oltava.

    VastaaPoista
  3. Nam. =)

    Kuulostaa hyvältä. Kaikki. =)

    VastaaPoista
  4. Arleena, pihveistä tuli varsin täyttäviä. Maustoin vähän reippaammin kuin ohjeessa ja jätin lopuista pintajauhotuksen pois, se paransi lopputulosta. Tsatsiki oli aivan ehdoton kumppani.

    Noeijoo, kävin tänään kopsaamassa listaa hankittavista tarvikkeista. Aika kattavan luettelon olitkin saanut pykättyä. Lähden ensi viikolla katselemaan, nyt on välillä taas tehtävä töitä, jopa minun.

    Una, kasvisruoka maistuisi mulle vaikka joka päivä, jos joku muukin joskus kokkaisi. Mies on kuitenkin vannoutunut lihansyöjä -tai oikeammin makkaransyöjä. Sen se kyllä joutuu hankkimaan jostakin itse.

    VastaaPoista
  5. Kauniita nuo orvokkikuvat.
    Kesällä kaikki on rennompaa. Kuinka hyviksi ja rennoksi me suomalaiset kesälämpimillä muutummekin, aurinko sen tekee. Jos aina olisikin kesäolosuhteet, niin kyllä meistä jäyhempikin metsäläinen muuttuisi seurallisemmaksi.

    Vilma vaikuttaa tasapainoiselta ja onnelliselta koira-lapselta.

    VastaaPoista
  6. Kovinpa on ollut vilkasta, mutta se on välillä oikein kivaakin.

    Itselleni sopii paremmin se, että vanhempiin on välimatkaa. Joskus muinoin olisi ollut kotipaikkakunnalla töitä sekä mulle että ex:lle, mutta vanhempiin liittyvistä rasitussyistä emme menneet sinne.

    Vilmalla on ihanan isot tassut.

    VastaaPoista
  7. Rita, voi vaan kuvitella, kuinka letkeä mañana-meininki täälläkin olisi, jos aurinko paistaisi lämpimästi ympäri vuoden. Ehkä kaikki ei pelaisikaan enää niin säntillisesti. Hyvää se silti tekisi!

    Niina, ainakin on kiva nähdä aina vanhempia, kun on etäisyyttä. Jos olisimme nuorena asuneet lähellä, olisi mennyt kyllä riitelyksi, kun tahdoin saada riidan äitini kanssa aikaiseksi nytkin lähes viisikymppiseksi asti;P

    VastaaPoista
  8. No jopas teillä on piisannut liikennettä ovensuussa. Isää ja äitiä oli tosiaan mukava tavata, hyvä että ne sai teillä kunnon ruokaa, kun me tarjottiin kuivaksi grillattua kalkkunaa ja mustanpuhuviksi grillattuja vihanneksia. Pitänee vielä vähän harjoitella tuota grillihommaa.

    Vilma näyttää kuvassa ihan siltä niinkuin se olisi lyyhistynyt kynnykselle ihan uuvuksissa metsälenkin jälkeen.

    VastaaPoista
  9. Meri, Vilmahan nauttii ovensuussa auringonlämmöstä mökillä. Järsii samalla puukalikkaa.
    Ei ne vanhukset mitään valittaneet, ruoka taisi maistua.

    Liikennettä on ollut ja se jatkuu: vierashuoneeseen vaihdettiin uudet lakanat nyt ylihuomisille vieraille, etelännuorisolle.

    VastaaPoista
  10. Olipas mukavaa löytää tänne Omenapuun alle! Voihan Vilma, kun se on ihana <3

    VastaaPoista
  11. Nana, tervehdys! Minä olen myöhäisherännäinen koiraihminen. Vasta pari vuotta sitten tutustuin poikani pentukoiraan ja se oli menoa. Nyt meillä on sitten Vilma.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...