tiistai 14. heinäkuuta 2009

Haja-ajatuksia

Neljä päivää vapaata on tehnyt taas hyvää ja tuntunut samalta kuin kuukauden loma ennen. Jaksan ihmetellä sitä, miten pääsen nykyisin heti takaisin rentoon ja ajattomaan lomafiilikseen.

Tänään istuimme miehen ja pojan kanssa kaupungilla terassilounaalla ja nautimme lämmöstä ja auringosta. Kauppalaispihan Food oli minulle uusi tuttavuus ja ruoka oli todella hyvää. Söin kana-caesar -salaatin, joka oli iso ja maukas.

Sain hankittua vaellusta varten uudet kävelysauvat ja siihen sopivat hanskat sekä urheilusukkia. Sääskihuppu on, sadeviitta on vielä listalla. Nyt puuttuu enää peruskunto, joka ei juuri parane kotona keksiä mussuttamalla.

Kesäfiiliksen salaisuus taitaa olla siinä, etten ole päässyt alkuunkaan vielä kiinni työhön. En voi ottaa edes kehityskeskusteluaikaa, kun kaikki ajatukseni suuntautuvat edelleen pois työelämästä.

No, kun syksy saa ja kokopäivätyö imaisee putkeensa, alkaa taas kai kiinnostus herätä työtäkin kohtaan, olisi kai pakko.

Eilinen sadepäivä vietettiin kuin ikivanhat pariskunnat ainakin: mies teki ristisanaa pöydän ääressä ja minä ratkoin sudokuja sohvalla. Koira koisasi jaloissa ja sade ropisi ikkunaan.

Välillä keitettiin kahvit. Ei paljon puuttunut, että olisi ryystetty tassilta sokeripala hampaitten välissä. Kello olisi raksuttanut mennyttä aikaa.

Pihalla Vilma juoksi pensaan alle suojaan pissille ja kipitti samantien ovelle takaisin. Kävelylle päästiin vasta illalla.

En ole muistanut kastella laatikkokukkia koko kesänä, mutta vielä ovat hengissä. Mies vetkuttaa nurmikonleikkaamista, eikä meidän ikkunoitakaan ole kukaan pessyt. Täällä ei asu kovin ahkeraa ja aikaansaavaa sakkia, ikävä kyllä.

Ostimme sammutuspeitteen ja se odottaa koukkua olohuoneen sohvalla. Paikka on katsottu valmiiksi kodinhoitohuoneesta. Meidän miehellä voi kestää vuoden tai kaksi, ennen kuin hän saa sen hoidetuksi. Jaksan vielä odottaa vähän aikaa.

Vilma näyttää tässä siltä, kuin olisi käynyt tekemässä laittoman lammikon makuuhuoneen nurkkaan, sinne kuvaustelineen juurelle. Tai tuolin alle vierashuoneen nurkkaan. Tai ulko-oven eteen. Tai eteisen matolle. Hei tipsun tapsun!

Kun ei millään muisteta käyttää pihalla joka välissä. Alussa se oli kerran tunnissa, nyt parin tunnin välein. Keittiöön suljettuna Vilma ei pissi koskaan, ja tänäänkin se oli yli kolme tuntia iltapäivällä yksin. Ja sitä ennen istui hienosti pöydällä ja antoi eläinlääkärin tutkia ja rokottaa. Hyvä tyttö.


9 kommenttia:

  1. Ei kai se ole pakko olla innostunut työstä, mutta toki se helpottaa työntekoa.. Mua ei ainakaan innosta nyt yhtään, kun kesä on parhaimmillaan.

    On kai sullakin peruskuntoa, kun kuitenkin olet liikkunut ja liikut. Ilman rinkkaa kun kuljetaan, niin ei ole paineita, istuskellaan ja katellaan. Omaa kuntoani epäilen hieman, miten polvi kestää.

    noeijoo

    VastaaPoista
  2. Olvi onkin (eikun POLVI) isompi juttu, toivottavasti se ei ala temppuilla enempää. Mikä siinä on?
    Itse asiassa ihminen on luotu kävelemään ja uskon että se sinällään kaikilta onnistuu. Mutta nuo vanhat viat tietysti voi vaivata.

    Työpäivät menee kyllä nopeasti ja mulla ne on kesällä olleet vielä löysiäkin, Luojan kiitos. Kiva kuulla, ettei intoa ole sullakaan, vaikka opiskelet uuttakin. Ehkä se saakin vaihdella, ja onhan tuota aikaisemmin ollutkin.
    Nyt lupasin lähteä mukaan suunnittelemaan uutta koulutusta siitä, mitä tein vuosikymmenen alussa, mutta ajattelin, etten alkaisi kuitenkaan kouluttajaksi. Voisi ottaa liian koville.

    VastaaPoista
  3. Niin, teilläkin käyty rokotuksessa, kuten meilläkin. Se kävi nopeasti ja kisu oli reipas. Teillä siis myös oli reipas tyttö.

    Ei kai sitä oikein vielä jaksa innostua töistä kun on kesäfiilis vielä.. Sitten kun syksy tulee, sen tuntee tuoksusta. Se on joku aamu se syksyn tunne. Se tulee kuin kertalaakista. Sitten voi paremmin keskittää ajatuksensa työhön..
    Tai näin ajattelen. Minähän menen parin viikon kuluttua töihin..

    VastaaPoista
  4. Päivät menevät niin nopeaan,että ikkunan pesut siirtyvät ja siirtyvät, minullakin osa jäänyt pesemättä. Välillä ollaan ahkerampia ja aikaansaavampia, välillä muuta, siivouksesta ja ruohonleikkuusta, mukavampaa tekemistä.

    VastaaPoista
  5. Kesällä ovat työfiilikset nollassa. Luulisin, että syksyllä vire nousee.
    Ajatukset kulkevat ulos varsinkin jos sää on hyvä.

    Sinullahan on hyvä lenkkeilyvarustus, sadeviitta on, toivottavasti, vasta loppukesästä tarpeellinen.

    VastaaPoista
  6. Hyvä kun on kesäfiilis ja lomarento olo. Sitä ei kannatakaan ikkunanpesulla pilata! Arvaat varmaan onko meillä pesty ikkunnoita vai ei. Arvasit oikein.
    Meri

    VastaaPoista
  7. Ihana kirjoitus sinulla taas :)
    Ja tuo sadepäivä sisällä ristikoiden ja kahvin parissa kuullostaa ihanan rentouttavalta!

    Meilläkään ei ole pesty ikkunoita, kasvihuonetta olen jaksanut kastella ;) en muuta ja nurmikon leikkuukin saa odotella sitä leikkuufiilistä...

    Minä olen lomaillut ihanasti - nauttinut pojan seurasta, auringosta, sateesta, oluesta, saunasta, löhöilystä ja siitä uudesta koirasta - tietty vanhastakin koirasta :) ;)

    Ihania kesähetkiä sinulle vaellusta odotellessa!

    VastaaPoista
  8. Sooloilija, syksyllä tosiaan yleensä puhkuu intoa kaikkeen uuteen, miksei siis työhönkin.
    Toivottavasti saat nyt nauttia vielä hyvistä kesäsäistä!

    Rita, ennen tuli tehtyä kaikki hommat jämptisti, silloin nuorena. Nyt ei millään viitsi enää ottaa niin vakavasti kaikkea.

    Arleena, niistä Lapin keleistä kun ei tiedä, milloin sade yllättää. En ole tottunut olemaan jalkaisin autokyydin ulottumattomissa, ajatus on vähän puistattava. Ei voikaan soittaa miestä hakemaan;)

    Meri, ennen pesin ikkunat keväällä ja uudestaan syksyllä. En voi kuin ihmetellä, miten se oli mahdollista. Nyt en saa itse edes auki niitä, puhumattakaan, että kumpikaan meistä viitsii aloittaakaan hommaa.

    Hanna, sinulla kuulostaa olevan ihanan rento lomafiilis! Kaunis koirakaveri oli teille myös tullut -ja sopivasti jo pentuiän ohittanut.

    VastaaPoista
  9. Näin Vicki Lin blogin kommenteista, että olette menossa Pallakselle. Se onnkin huikean ihana paikka. Kauanko mahdatte olla siellä?
    Hienoja tunturipäiviä teille! Ehkäpä tänne tulee vielä kuvia sieltä...

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...