torstai 9. huhtikuuta 2009

Parisuhdepaljastuksia

Löysin Arleenan sanomista tällaisen kyselyn, jota saa vapaasti jatkaa ja paljastaa omasta liitostaan -kaiken.

Miten kauan tunsitte toisenne ennen kuin aloititte seurustelun?
Emme tunteneet ennestään, mutta mies väitti katselleensa minua sillä silmällä jo vähän aikaa.

Kuka pyysi ketä ulos?
Mies etsi minut käsiinsä ravintolasta ja haki tanssimaan. Puhuimme lempibändeistämme, mm. Led Zeppelinistä.



Missä ensimmäiset treffinne olivat?
Opiskelijaravintola Rentukassa, jossa myös tapasimme 20-vuotiaina.

Kuinka kauan kesti, ennen kuin suhteesta tuli vakava?
Heti. Puolen vuoden päästä olimme jo kihloissa, kolmen vuoden päästä naimisissa. Ensimmäinen lapsi syntyi seitsemän vuoden päästä.

Kummalla on suurempi perhe?
Olemme kumpikin kolmilapsisesta perheestä.

Kuinka vanhoja olette?
Yli sata yhteensä.

Onko teillä yhteisiä lapsia?
Meillä on kaksi yli kaksikymppistä poikaa.

Entä lemmikkejä?
Ei ole koskaan ollut, mutta koiraa tekee kyllä mieli.

Mikä tilanne on teille vaikein pariskuntana?
Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet vaikeimpia. Yli kolmekymmentä vuotta on menty yhdessä eikä viitsisi luovuttaa nytkään.

Kävittekö samaa koulua?
Meillä oli sama pääaine yliopistossa. Myöhemmin minä vaihdoin alaa.

Oletteko kotoisin samasta kylästä?
Emme. Mies on kotoisin maalta Pohjois-Savosta, minä kaupungista Pohjois-Pohjanmaalta, sopivan erilaiset geenit siis.

Kumpi on älykkäämpi?
Minä omasta mielestäni, mies omastaan tietysti.

Kumman sisaruksia näette enemmän?
Minun sisaruksiani näemme monta kertaa vuodessa, mies tapaa veljensä kerran vuodessa. Näin se vaan on mennyt.

Kumpi on herkempi?
Mies on ainakin herkempi loukkaantumaan.

Missä käytte useimmin syömässä ulkona?
Vaihtelemme, ei meillä ole kantapaikkaa. Paikan valinnassa käymme aina saman väännön: minä haluan herkutella ja kokeilla uutta rahaa laskematta, mies on tarkka ja syö halvimman pihvin ilman alkupaloja.

Mikä on kauimmaisin paikka, jonne olette yhdessä matkustaneet?
Etelä-Italia. Mieli tekisi New Yorkiin; ehkä joskus pääsemmekin.

Kummalla on hullummat eksät?
Siitä on niin kauan, ettei niitä enää kannata muistella.

Kummalla on pahempi temperamentti?
Minulla, vaan alkaa olla jo aika hyvin kurissa/ talttunut/kadonnut.

Kumpi laittaa ruoan?
Minä kokkaan, hyvää ja terveellistä. Mies saa tehdä vain makaronilaatikon, koska se on hyvää.

Kumpi on sosiaalisempi?
Minä. Kumpikin teemme ihmisten kanssa töitä, joten kotona emme ole kovin sosiaalisia.

Kumpi on siisteysintoilija?
Mies, hän siivoaa, vie roskat ja hoitelee tiskikoneen. Kerää astiat niin vauhdilla koneeseen, että en ehdi juoda aina lasia tyhjäksi.

Kumpi on itsepäisempi?
Molemmat omalla tavallaan. Minä vien asioita eteenpäin ja mies haraa vastaan.

Kumpi vie suuremman osan sängystä?
Molemmilla on 90 cm ja se riittää hyvin.

Kumpi herää aikaisemmin?
Mies herää hyvissä ajoin arkisin lukemaan lehteä ja keittämään kahvia. Työpäivinä minä lojun vartin pidempään sängyssä, vaikka lähden samaan kyytiin. Viikonloppuisin minä herään aikaisemmin.

Saatko usein kukkia?
Saatan saada kukkia syntymäpäivänä, mutta en saa yleensä kukkia enkä lahjoja.

Kumpi on mustasukkaisempi?
Ei kumpikaan, onneksi.

Kumpi syö enemmän?
Minä? Pakko tunnustaa. Mies ei välitä jälkiruoista ja makeista samalla tavalla, ei harrasta myöskään napostelua. Mutta miksi täällä ei kysytä, kumpi juo enemmän?

Kumpi pesee pyykit?
Minä hoidan pyykit ja pidän siitä. Mies ehtii silti usein ripustaa pyykin ja taitella kuivat pinoihin. Silityskin on kivaa, mutta sen aloittaminen ei.

Kumpi on parempi tietokoneiden kanssa?
Nykyisin minä, mutta mies opetti minulle aikanaan alkeet.

Kuka ajaa autoa, kun olette yhdessä?
Mies, vaikka ajoimme ajokortit samaan aikaan. Hän ajaa paljon ja on rauhallinen ja hyvä kuski. On opettanut poikansakin ajamaan. Joten minä olen vähitellen näivettynyt tällä saralla kokonaan. Oma auto olisi kiva, vaikka se Jagge.

Sinun vuorosi!

11 kommenttia:

  1. Ja sielläkin oli mies katsastanut ikäänkuin etukäteen.

    Niin samanlaista kuin täällä. Onkohan pysyvän parisuhteen taustalla jokin vakiokaava, joka toistuu laajasti suomalaisten keskuudessa.

    Muistinkin, että meilläkin mies täyttää, käynnistää ja tyhjentää aina astianpesukoneen. Piti tehdä tuo lisäys, kun sielläkin se menee samoin.

    Mukava oli lukea parisuhdeelämästäsi.

    VastaaPoista
  2. Haa, löysin itsestäni heti kurkkijan, kun näin tuon! Miksi on niin mukava lukea missä toiset ovat tavanneet, kuka tuo kukat ja milloin ja miten arki seinien sisällä kulkee?
    Iltalehtiä lukemaan minusta ei ole, mutta tällainen kolahtaa heti!

    VastaaPoista
  3. Tätä oli tosi mukavaa lukea:-)

    VastaaPoista
  4. Kiva oli lukea, vaikken minen pysty tätä tekemään. Tulihan tästä vähän haikeakin mieli kun moniin kysymyksiin mietti mielessään vastaukset ja sitten muisti, että ai niin, olenkin eronnut..

    Kommentoisin vielä vienosti ja kainosti, että kun on näin pitkä historia takana niin se kestää melkein mitä vaan, siis niitä huonompiakin jaksoja. Toivon mukaan ns. loppuun asti. Aika usein olisin allekirjoittamassa sitä lausetta, että 'ei se vaihtamalla parane'. Mutta ainahan se ei tietenkään voi pitää paikkaansa.

    VastaaPoista
  5. Arleena, tiedä vaikka olisikin joku vakiokaava, jota tietämättämme noudatamme. Keskinäinen kunnoitus ja tasainen työnjako ainakin auttavat. Rakkaus on arkipäivää.

    Eilen tänään huomenna, hei! Ihmettelen jatkuvasti tuota samaa ilmiötä: jonkun ihmisen itsensä kirjoittama juttu on oikeasti kiinnostavaa.

    Yelian, kiva kuulla, pelkäsin nimittäin, ettei ketään kiinnosta!

    Sooloilija, olen kyllä samaa mieltä, että ei ainakaan näin pitkän ajan jälkeen vaihtamalla parane, saa vain erilaiset huonot puolet:D
    Moneen asiaan voi vaikuttaa, mutta esim. väkivallan ja alkoholismin kanssa ei tarvitse kenenkään tulla toimeen.

    Hannelen pääsiäisparatiisi, sinulla on tosi ihana kukkokuva!
    Joo, en anna miehen tehdä ruokaa, koska hän ei osaa maustaa eikä opi uusia temppuja. Tulee rutikuivaa nakkirisottoa herne-maissi-paprikasekoituksella, jonka hän oppi 80-luvulla.

    VastaaPoista
  6. Kiva kun teit tämän. Kiva tätä oli lukea:)

    VastaaPoista
  7. Totta, kiva tätä oli lukea. Ja tuo rehellisyys sanoa vaikeimmastakin vaiheesta, hienoa! Itsekin jo yli kolmekymmentä vuotta aviossa oltuaan ei enää hevin luovuta.
    On joutunut/saanut parisuhteen kautta myös itseään oppia tuntemaan, hyvä niin.

    VastaaPoista
  8. Susanne, harva meemi jaksaa enää innostaa, mutta se aamiasjuttu ja tämä nappasivat heti.

    Rita, minä uskon myös, että kaikissa parisuhteen vaikeuksissa on kyse itseensä tutustumisesta. Jopa siinä, että on tyytymätön miehessä johonkin, törmää omaan itseensä.

    VastaaPoista
  9. Hee, tämä olisi hauska tehdä itsekin, mutta en nyt kuitenkaan ryhdy. Joku raja kun omalla naamallaan on pelissä.

    VastaaPoista
  10. Liivia, ystävät tietävät muutenkin kaiken, mutta en minäkään haluaisi kaikenlaisten puolituttujen, asiakkaista puhumattakaan, tietävän ihan näin paljoa minusta.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...