perjantai 17. huhtikuuta 2009

Kamala välipäivä

Vielä eilen aamulla juttua kirjoittaessa kaikki oli hyvin, mutta sitten alkoi päänsärky, joka tietenkin osoittautui migreeniksi. Otin pari särkylääkettä ja menin nukkumaan, kun ajattelin lihasten vihoittelevan kuntosalista, mutta herättyäni särky oli jo kova ja alkoi tuttu oksentelu. Eihän täsmälääke enää siinä vaiheessa mitään auttanut.

Vietin siis koko päivän yöpuvussa sohvalla, verhot ja silmät kiinni ja viltin alla. Iltakahdeksalta kaikki oli ohi. Ennen kellojen siirtoa se loppui aina yhdeksältä. Mikä lie mystinen juttu siinäkin, kuin kolmen kuukauden koliikki, joka loppuu kuin seinään.

Se oli jo toinen täydellinen välipäivä tällä viikolla. Onneksi mies oli aidosti myötätuntoinen illalla töistä tultuaan, sekin auttoi kestämään. Jos ensi kerralla jo ottaisin tupsauksen heti säryn alussa?

Päänsärkyihminen olen ollut aina. Nämä migreenit alkoivat vasta kymmenen vuotta sitten hiukan päälle nelikymppisenä ensimmäisten vaihdevuosioireitten myötä. Aluksi kerran vuodessa, nyt jo monta kertaa. Taipumus kyllä kulkee suvussa.


12 kommenttia:

  1. En itse ole koskaan kärsinyt migreeneistä, mutta olen läheisen ihmisen kautta nähnyt miten tuskallisia ne voivat olla.Onneksi meni ohi ja voit jo paremmin..

    VastaaPoista
  2. Kurja juttu, en muuta osaa sanoa. Onneksi sinulla on täsmälääkkeet, jotka auttavat, kun otat ne ajoissa.

    Omat päänsärkyni ovat yleensä jännityspäänsärkyjä, mutta joskus on ollut toisenlaisiakin, totaalipäänsärkyjä.

    VastaaPoista
  3. Olen elänyt aina lähellä päänsärky/migreeni-ihmistä, joten tunnen sen avuttomuuden kun ei voi tehdä mitään auttaakseen.

    Itselläni on stressipäänsärkyä. Ja liiasta auringonpaisteesta johtuvaa päänsärkyä.

    VastaaPoista
  4. Tiedän mitä migreeni on, siitä en itse kärsi, mutta vanhin tyttäreni.
    Ei auta kuin migreenilääke ja lepo.

    Huomenna parempi päivä.

    VastaaPoista
  5. Yelian, Calia, Sooloilija ja Arleena: kiitos teille myötätunnosta, nyt olen sen tarpeessa!

    VastaaPoista
  6. Otan osaa. Itselläni on ollut ihan lapsesta saakka, nykyään harvemmin. Olivat kuukautisiin yhteydessä.Vuosikin voi mennä ilman. Pahimmillaan saattaa etusormi tai huuli puutua, näkökentässä sahalaitaa ja aukkoja,häikäisee,silmiin koskee, äänet ärsyttävät, puhe saattaa sammaltaa, itkettää ja sitten tulee itse särky. Vatsa menee usein myös samassa sekaisin.
    Täsmälääkkeestä tuli inhottava puristava tunne kaulalle. Burana 600 otan ja käyn hämärään pehkuihin.
    Äiti lohdutti aikoinaan, että migreeni on herkkien ihmisten vaiva. Sen ajan tietoa se. Vähän lohdutti se hienous, kun kohtaus piti poissa pelistä. Se tuntuu tosiaan "täydelliseltä välipäivältä". Aivan kuin olisit joutunut olemaan omasta elämästäsi päivän pois! Ja sitten huolestuu, jos sellaisia päiviä on tiheämmästi, ei kiva. Tytär on perinyt saman vaivan, mutta harvemmin potee.

    Rauhassa makaaminen lämpimän peitteen alla hämärässä tekee hyvää. Vahva kahvi monesti myös virkistää kohtauksen loppuvaiheessa. Myötätuntoisin terveisin.

    VastaaPoista
  7. Voi kurjuus. Onko kohtaukset kuitenkin vähentyneet töistä poissaollessa?

    Kuopukselle tulee migreeni, jos hän ei syö tarpeeksi tiheään ja verensokeri pääsee laskemaan. Samoin rankat treenit laukaisevat kohtauksen. Mulle tulee kuntosalitreenin jälkeen seuraavana päivänä migreeniä muistuttava tila, jos en syö treenin päälle kunnolla.

    VastaaPoista
  8. Rita, kiitos, kun kerroit omasta kokemuksestasi. Helpottaa tietää, että on niin monia muita samasta vaivasta kärsiviä.

    Noeijoo, on mulla tänä vuonnakin ollut ainakin kaksi kohtausta. Nyt jäi hartiat ja niska jumiin kuntosalikäynnistä, se varmasti edesauttoi. Mutta muuten en tiedä varmoja aiheuttajia, jos nyt liikajuomista ei lasketa. Ja siihen en ole syyllistynyt ensimmäisten migreenien jälkeen.

    VastaaPoista
  9. Mulla jäi migreenit sairaalan, kun suostuin kohdun poistoon. Tietenkin käytän estrogeenia, joten en tiedä, olisiko siitäkin apua. Minulla oli niin pahat kohtaukset, että veivät kolme päivää. Sanoivat,e ttä kuka voi kunnolla pahoin selviää vuorokaudessa. Kaikki ei kuitenkaan ollut vain hormoniperäistä, sillä joskus, hyvin harvoin, huomaan, kun joku stressi laukeaa, että nyt se taas alkaa...välittömästi Burana 600 eikä yhtään viivytystä!

    Paras ystäväni on epäsäännöllisen säännöllisesti tiputuksessa migreenistä. Yksi syy ovat niskat.

    En voi kuin lohduttaa kovasti migreensitä kärsineen isäni sanoilla: "Kun ikää on sopivasti, ei migreeni enää vaivaa."

    VastaaPoista
  10. Leena, sinäkin olet migreeni-ihmisiä -meitä on todella paljon. Mielenkiintoista, että kohdunpoisto vaikutti asiaan. Jollakin tavalla minullakin on hormoniperäistä, koska kymmenen vuotta olen syönyt jonkinlaista korvaushoitoa.

    VastaaPoista
  11. Tsemppiterveiset täältäkin, nimim. kokemusta on :(

    Migreeni on niin karsea vaiva, ettei kyllä sitä tahtoisi kenellekkään suoda.

    Ja se lääke kun pitää olla otettavissa juuri silloin kun ekat oireet tulee.

    Mutta koetahan jaksaa ja nauttia keväästä täysin siemauksin kuitenkin :)

    VastaaPoista
  12. Hanna, vielä sinäkin! Onkohan migreeni laajemminkin empaattisten, kilttien ja kivojen naisten vaiva?
    Kiitos lohdutuksesta.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...