maanantai 5. tammikuuta 2009

Lyhyen tähtäyksen suunnitelmia

Tämä stillleben kotona jatkuu nyt sitten koko kevään, kesään asti. Kävin tänään hoitavan lääkärin luona. Vieläkin työstä puhuminen ja paluun ajatteleminen nostatti ahdistavia tunteita esille, kuin olisi kivi painanut rinnassa.

Kaikkeen sitä ihminen itsensä ajaa!

Viimeisen äitiysloman jälkeen en ole koskaan ollut näin pitkään yhtäjaksoisesti kotona. Nyt on takana reilut kolme kuukautta ja ainakin viisi vielä edessä. Sitten on tarkoitus kokeilla osa-aikatyötä. Alan myös etsiä itselleni terapeuttia.

Alan tehdä asioita, joista on minulle iloa ja hyötyä. Yritän hoitaa kuntoa enemmän sekä syödä terveellisesti ja vähemmän kuin ennen. Yritän hoitaa myös kulttuurikuntoa paremmin, ja sen aloitankin heti perjantaina menemällä oopperaan. Samalla hoituu neljäs tavoitteeni olla yhteydessä ihmisiin. Uupuneena se jäi todella vähäiseksi, mutta on onneksi jo alkanut elpyä, kiitos ystävien.

Joskus ennen kaikki munat olivat samassa korissa eli panostin kaiken energiani työhön. Oli hassua olla kunnianhimoinen työssä, jossa ei ole etenemismahdollisuuksia. Onneksi tajusin jossakin vaiheessa edes sen verran, ettei kunnallisen viran takia kannata itseään uhrata. Työ ei tosiaankaan love you back.

Mutta tärkeää se työ on ja tärkeää on kuulua johonkin yhteisöön. On tärkeää tuntea olevansa tarpeellinen ja tuntea arvonsa. Rahakin on tärkeää. Toivon että pystyn palaamaan edes puolipäivätyöhön loppuvuodesta. Uupumus ja masennus paranee, uskoisin, mutta verenpainetauti ei. Se sanelee ehdot. Ja jos ei onnistu, sitten on ajateltava asiat uusiksi.



14 kommenttia:

  1. Erinomainen ratkaisu lääkäriltäsi jatkaa saikkuasi vielä ja reippaasti. Oman elämän remonttisuunnitelmasi kuulostavat mainioilta. Ja huomaatko; askel paranemisen suuntaan on jo muuttunut harppaukseksi alkaessasi kiinnostua muiden ihmisten seurasta ja omasta hyvin voinnista fyysisellä tasolla. :) On the way home, sanoo vanha amerikkalainen sananlasku.

    VastaaPoista
  2. Lepis, väsyneenä sitä käpertyy niin itseensä eikä jaksa ottaa osaa mihinkään työpaikan ja sohvan väliä kulkiessaan. Onneksi siitä oravanpyörästä pääsee irti.

    VastaaPoista
  3. Onpa hyvä että saat noin paljon lisäaikaa palautumiseen. Ja on hyvä että etsit asioita , jotka saavat sinut hyvälle mielelle, se jo antaa paljon paremman olon.Ja terveellisellä ruuallakin on oma vaikutuksensa, joten siihen siirtymiselläkin on oma vaikutuksensa yleiskuntoon.Paljon tsemppiä matkalle parempaan oloon!

    VastaaPoista
  4. Yelian, uskon ravinnon vaikuttavan todella paljon. Vaikka se ei sunnuntaipostauksistani juuri tule esille, olen varsinainen terveysintoilija. Tosin ylipainoinen sellainen, syön siis herkut muun päälle, heikkona hetkenä. Tänä iltanakin lankesin miehen kevytnakkipaketille ;D

    VastaaPoista
  5. Katriina, olen ihan liikuttunut näistä uutisistasi.
    Pohdit niin syvällisesti monelta kantilta näitä asioita: toisaalta on hyvä kuulua työyhteisöön, mutta toisaalta juuri itse tarvitset nyt tämän sairauslomasi.

    Olen tyytyväinen siitä, että saat aikaa parantua, ja suunnitelmistasi. Kaikkein tärkeintä on se, että on suunnitelmia tulevaisuudelle, kuten sinulla nyt on..

    Minäkin aloitin elämäni remontin, mutta vielä on harjoittelemista kaikessa. Masennus iskee aina vähän väliä. On niin paljon asioita, 'joissa tökkii'.

    Kirjoittelen niistä aina joskus.

    VastaaPoista
  6. Piti lisätä, että pussillinen karkkeja meni just äsken Californication-putken aikana. Voi että harmittaa. Kun muuten on päivä mennyt oikein terveellisesti..

    Matkaa taitetaan siis kaksi eteen, ja yksi taakse-periaatteella.

    VastaaPoista
  7. Työuupuminen näyttää olevan hyvässä hoitovaiheessa. Parasta siihen on lepo ja rentoutuminen, jatkumona ovat muut elämässä tarpeelliset asiat sosiaalinen elämä ja harrastukset.

    Kohisten kevättä kohti.

    VastaaPoista
  8. Hyvältä minustakin kuulostaa, että saat aikaa palautua ja kerätä voimia.
    Ja tuo myös että alat tekemään asioita joista on itsellesi iloa ja hyötyä.
    Kunnon hoitaminen ja terveellinen syöminen on omissa suunnitelmissakin. Kulttuurikunto ja ihmissuhteiden ylläpitokin kuulostavat niin hyviltä että voisin lisätä ne omiin tavoitteisiinkin.

    VastaaPoista
  9. Hyvä juttu ja hyvä suunnitelma, tuolla taitaa parantua niin uupumus kuin elämänlaatukin. Lomat vielä päälle, niin hyvä tulee syksystäkin. Minähän otin lomapäivät yksitellen työviikkoja lyhentäen niillä, oli aika mukava puoli vuotta töihin palattua.

    Jos tätä vertaa johonkin aiempaan aikaan sun teksteissä, kun kaikki oli vielä auki ja kaaosta, niin on melko selkeää jo, ja yksinkertaistahan elämä lopulta on, jos ei sitä tee vaikeaksi.

    Tai no. Voisi olla.

    VastaaPoista
  10. Sooloilija, kiitos myötäelämisestä! Kaksi eteen, yksi taakse on muuten hyvä systeemi, sehän vie vääjäämättä eteenpäin, mutta siten, että ehtii kasvaa samalla. Pieni elämäntaparemontti saa tuntemaan olon paremmaksi, silloin tekee jotakin itsensä eteen. Toivottavasti sinäkin pääset kiinni johonkin toivomaasi juttuun.

    Arleena, kohisten kevättä kohti on NIIN totta! Tässä iässä kuukaudet kuluvat hämmästyttävän nopeasti. Joskus ennen tammikuu tuntui tuskastuttavan pitkältä kuukaudelta ja viime vuosina sekin on vain hurahtanut ohi siinä missä muutkin kuukaudet. Nyt osaa ehkä paremmin iloita jokaisen kuukauden omintakeisuudesta.

    Susanne, bongasin taidemuseosta sellaisen Kulttuurikunto-kortin, jossa sanottiin jotenkin niin, että puoli tuntia kulttuuria päivässä edistää terveyttäsi ;)

    Noeijoo, tuntuu hyvältä tietää, että aikaa vielä on. Saa toipua rauhassa. Taidan tehdä samoin kuin sinä, kesän osa-aikakokeilussa ja syyskuusta eteenpäin kokopäivätyössä lomilla työaikaa lyhentäen. Siitä eteenpäin voisi hakea kuntoutustukea osa-aikatyöhön.

    VastaaPoista
  11. Hyvää (varsinkuin mielihyvää!), terveellistä & tervettä ja tyytyväistä uutta vuotta sinulle, omenapuiden Katriina!
    Moni perfektionisti ajautuu umpikujaan kun ei ymmärrä olla itselleen armollinen: ei tarvitse olla täydellinen, ei tarvitse painaa koko ajan duunia (ei se lopu koskaan kuitenkaan), ja joskus on hyvä ottaa lomaa myös sosiaalisista paineista. Esim. täällä netissä on myös antoisia yhteisöjä; työkavereita ei voi 'valita', mutta nettikaverit kait voi, heh hee.

    VastaaPoista
  12. Kiitos, Kutis! Työ ei tekemällä lopu, sen olen huomannut. Tässäpä sitä armollisuutta itseä kohtaan on nyt aikaa opetella. Muistan äitiyslomallakin ajatelleeni, että kerrankin on aikaa saada pää pinnalle. Silloin näkee asia eri tavalla, toisesta perspektiivistä.

    Nettiyhteisö on ihana olemassa, vaikka ei korvaakaan kokonaan naamakkain jonkun kanssa puhumista.
    Oikein hyvää alkanutta vuotta sinullekin!

    VastaaPoista
  13. Hieno kuulla, että olet saanut jatkoaikaa toipumisellesi. Toivottavasti myös osa-aikatyö aikanaan toteutuu, jos työtä ja työyhteisöä kuitenkin kaipaat.

    VastaaPoista
  14. Inkivääri, on vähän pakkokin kaivata työtä, koska en varmasti pääse eläkkeellekään. Jostakin pitää rahaa saada.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...