tiistai 6. tammikuuta 2009

Kunnollinen loppiainen

Innostukseni suomalaiseen perinneruokaan kaiken jouluisen yltäkylläisyyden jälkeen sai minut eilen lopultakin laittamaan herneet likoon ja tänään keiton tulelle siksi aikaa, kun lähdimme miehen kanssa ulkoilemaan. Tunsin olevani oikein kunnollinen ihminen.

Vielä kunnollisempi olisi muistanut laittaa ohrapuuron uuniin yhtä aikaa, mutta se olisi selvästi ollut jo liikaa vaadittu. Ehtipä sen vielä iltapäivälläkin hauduttaa ja keittää samalla puolukoista perinnekiisseli seuraksi. Se jäähtyy nyt jääkaapissa illaksi.

Tähän ruokaan sain inspiraation Arleenan Kotona-blogista. Edellisen kerran olen tehnyt uuniohrapuuroa varmaankin 80-luvulla. Silloin oli ruokajuttujen kotitalousopettajilla tapana huomauttaa, että "makaronilaatikon lisäksi sinne uunin jälkilämpöön mahtuu vielä uunipuuro". Hyvä neuvo, mutta ärsytti minua nuorena suunnattomasti! Olen muuten tähän asti käyttänyt ohrasuurimoita vain koirapuurossa, mutta ei hauvakaan enää välitä siitä.

Ostin kokonaisia ohrasuurimoita ja tein puuron pakkauksen ohjeen mukaan. Haudutin miedossa uuninlämmössä kolme tuntia. Itse asiassa kuvaamisen jälkeen haudutin vielä tunnin lisää 150 asteessa, silloin vasta puuro tuntui olevan valmista. Illalla päästään sen kimppuun.

Hentoisessa lumisateessa kävelimme taas jään yli läheiseen niemeen ja kiersimme sen. Polut olivat aika jäisiä niukan lumipeitteen takia eikä jäälläkään montaa senttiä lunta ollut. Ihmettelin matalan lahden rantoja, joissa oli paikoin sulaa vettä jään päällä. Ei sentään kenkä mennyt läpi.

Tänään on ollut todella hyvä päivä. Ja se johtuu kai siitä, että tukka on ollut eilisestä asti tosi hyvin. Ihminen on kokonaisuus.






11 kommenttia:

  1. Tukka hyvin kaikki hyvin. :)

    Uuniohrapuuro voisi olla hyvä ruoka viikonlopuksi, sitä ei olekaan tehty kuin joskus opiskeluvuosina, pari kertaa. Jaksaisi vaan tehdä.

    Käykö sullekin niin, että lomalla sellaiset perusasiat alkavat päästä arvoonsa? Kun on aikaa ja jaksamistakin tulee lisää.

    Se tässä työssäkäynnissä päähän ottaakin, kun enää ei jaksa muuta kuin käydä töissä ja vapaalla on pakko kerätä voimia tulevaan viikkoon eikä vaan raataa kotitöitä. Niinpä olen minäkin ottanut rennosti, tämä loppiainen on tuntunut jo oikein hyvältä vapaapäivältä.

    VastaaPoista
  2. Käy tietysti. Ei tuollaisia tuntikausien haudutuksia voi tehdä, jos ei ole aikaa. Silloin tekee nopeita fuusioruokia, jotka kyllä ovat hyviäkin. Alkaa heti tehdä mieli äyriäisnuudeleita!

    Loppiainen on varmaan tehnyt sulle hyvää. Seuraavat kolme päivää menevät onneksi nopeasti. Toivottavasti tukka asettuu sullakin hyvin huomenna!

    VastaaPoista
  3. Uuniriisipuuroa olen usein tehnyt, mutta uuniohrapuuroa vain kerran, muistaakseni. Muistan, ettei ollut menestys meidän perheessä.

    Kyllä ruuan valmistuksesta tulee hyvä mieli, sinäkin olet kovasti ahkeroinut keittiössä.

    Minäkin tein tänään peräti kaksi piirakkaa: omenapiirakan ja mustaherukkapiirakan. Se omenakakku jäi vieläkin tekemättä, tuli piirakka..

    Nyt pitäisi koko ilta välttää molempien piirakoiden syöntiä.

    Tein itselleni 'jauhelihakastikkeen' soijarouheesta, ja maku menettelee, ihan hyvää.

    VastaaPoista
  4. Uunipuuroa en ole koskaan laittanut, mutta lapsena usein syönyt.

    Hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
  5. Sooloilija, kauhea ristiriita välttää tuoksuvien piirakoiden kutsua juuri kun on tehnyt ne. Parasta pakastaa puolet, toimii mulla:)

    Kauheasti roijarouhetta joutuu kyllä maustamaan, en ymmärrä miten joku sanoi pitävänsä sen mausta: eihän se maistu itsessään miltään -ainakaan ennen ei maistunut.

    Kari, uunipuurot onkin kauhean vanhanaikaisia ruokia. Kuuluu samaan joukkoon tattaripuuron kanssa, äiti joskus tarjoili lapsena sitä ja inhosin kumpaakin tasapuolisesti.

    VastaaPoista
  6. Uunipuuroa en ole aikoihin syönyt,mutta pienenä tykkäsin.Pitäisi kai joskus laittaa.Tykkään puuroista muutenkin.

    VastaaPoista
  7. Uunipuuroa ei olla meillä vähään aikaan tehty, mutta muita puuroja kyllä. Joulun jälkeen kaurapuurokin maistuu niin hyvälle ja kevyelle :)

    Tuli tuosta tukka hyvin mieleen, että huomenna tilaan vihdoinkin kampaajalle ajan.

    VastaaPoista
  8. Käytin rikottuja esikypsytettyjä ohraryynejä ja pistin ne likoon veteen muutamaksi tunniksi tai miksei voi laittaa yön ylikin. Tämä kaikki lyhentää valmistumis- eli kypsytysaikaa. Puuro hautuu kuin itsekseen uunissa reilussa tunnissa. Eli ei siis mikään mahdoton aika valmistaa vaikka työstä tullessa, huom jos on muistanut laittaa ryynit likoamaan.

    Jos sinulla on ollut kokonaisia ohraryynejä liottaminen on ehdotonta, muuten haudutusaika on tosi pitkä.

    Ohrapuuro on herkkuani ja laitan sitä noin kerran kuukaudessa.

    VastaaPoista
  9. Yelian, puurot tahtovat minulla unohtua ruokavaliosta. Lapsille tuli kyllä aikoinaan tehtyä kaikenlaisia puuroja.

    Susanne, kaurapuurokin on hyvää! Tekisi aamulla hyvää, mutta ei tule tehtyä.

    Arleena, mietin kaupassa, kumpia ryynejä ottaisin ja päädyin kokonaisiin muistellessani, miltä ne suussa tuntuvat. Ilman liotusta pidin puuroa uunissa reilut kolme tuntia, joten seuraavalla kerralla kyllä muistan liottaa.

    VastaaPoista
  10. minusta ohra on hyvää - puurona tai lisäkkeenä. Nyt kun sulla varmaan jäi ohrasuurimoita niin kokeile joskus esim. kalan kaveriksi ohrasuurimolisäkettä , jota kokkailin joskus.. Sopii kyllä vaikka lihapullakastikkeenkin kanssa, mutta kalalle minusta ihan erityisesti.

    VastaaPoista
  11. Nelle, pitääpä tutustua tuohon lisäkkeeseen. Ihan heti ei tulisi mieleen yhdistää kalan kanssa, mutta toisaalta teriyakilohen kanssakin pitää olla ehdottomasti riisiä eikä perunaa.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...