torstai 8. tammikuuta 2009

Kinttaita ulkoiluttamassa

Saanko esitellä: uudet kinttaani. Kävin eilen illalla pikaisesti kaupungilla ja löysin violetit nahkarukkaset entisten liian pienten tilalle. Johan tarkenee! Tänään ne olivat jopa liian lämpimät viidentoista asteen viimaan ja pakkaseen, mutta nytpähän olen varautunut. Kaapissa on myös paksu violetti toppatakki siperianpakkasia varten, mutta eihän sitä ole pariin talveen tarvinnut ulkoiluttaa.

Sain siskolta vinkin siirtää lääkkeenotto keskipäivään ja heti helpotti. Olo oli ihan toisella tavalla virkku ja paineet normaalit. Lähdin aamupäivällä kävelylle kameralaukun kanssa ja tulin puolihuomaamatta kävelleeksi puolitoista tuntia. Sitä ei tapahdu yleensä ikinä!

Pakkasella on kiva olla ulkona silloin kun on juuri sopivasti päällä. Kun hupun karvareunus lämmittää ihanasti kasvoja ja leuan saa piiloon viimalta. Silloin nauttii lumisesta maisemasta ja talviauringosta joka solullaan.

Lenkin jälkeen sohvalle uuden Annan kanssa ja päiväunille. Illalla odottaa kuntosali. Elämä hymyilee.

16 kommenttia:

  1. Ihania talvikuvia :)

    Ja kiva, että elämä hymyilee :), silloin on mukava olla!

    VastaaPoista
  2. Melkein samanlaiset kintaat meinasin ostaa itselleni tänään, mutta en sitten vielä malttanut kun on paha tapa hukkailla niitä yhtenään.
    Noissa ei taatusti sormet palele!
    Kiitos hyväntuulisesta postauksesta ja kauniista kuvista :)

    VastaaPoista
  3. Minunkin pitäisi ostaa samantyyppiset kinttaat, mainio kuva. Hyvän väriset. Mustiahan ne yleensä vaan myyvät.

    Ainoa vaan, että hikoilen käsistä. Talvellakaan en yleensä käytä paksuja kinttaita. Miten joku voi hikoilla käsistä?

    Onnea pitkälle lenkille ja siitä poikineelle hyville talvikuville!

    VastaaPoista
  4. Onnea kintaista, on hienon väriset! Lämmintä on täällä ainakin kaivattu, kun takin läpi tulee kylmyys vaikka miten pukeutuisi. No, tietenkin jos takki ei olisi jotenkin oudosti kutistunut niin sinne mahtuisi alle enemmän vaatetta..

    Kiva kun hymyilee vaihteeksi, elämä.

    VastaaPoista
  5. Minäkin kirmasin tänään lenkille vaikka jalat painoivat ainakin tonnin per popo!Ja nyt on niin pirtsakka mieli.

    VastaaPoista
  6. Joo, kintaat on hyvät. Mulla on ollu samantapaiset, väriltään musta/tummansiniset, mutta nyt ne ovat olleet kadoksissa tämän talven. Mihin kummaan olen ne lykännyt... Kiva kuulla, että olo on parempi nyt.

    VastaaPoista
  7. Hanna, jostakin selittämättömästä syystä elämä tuntuu hymyilevän joka toinen päivä, joka toinen ei.

    Helinä, harvoin löytää kunnollisia värejä, jotka sopivat omaan väriskaalaani. Violetti sopii aina.

    Sooloilija, kyllä minunkin piti välillä riisua kinttaat ja leyhytellä hikoilevia käsiä. Tosin sitten kameran kanssa heiluttua oli ihana saada superlämpimät tumput käsiin.

    Noeijoo, nuorena laihdutin aina syksyllä, että mahtuu kerroksia vaatteitten alle. Enää ei onnistu. Neljä-viisi vuotta sitten ostetut toppahousut soivat kireyttään, kun puen ne päälle, niillä ei voi edes kyykistyä valokuvaamaan ulkona, etteivät ratkea :\
    Toivottavasti pakkanen vähän laskee sielläkin, ettei sun tartte enää palella!

    Magi, lähteminen on kamalinta! Illalla kävin kuntosalilla, kun oli ystävän kanssa sovittu. Kirkas kruunu säteilee nyt pääni päällä.

    VastaaPoista
  8. Vicki, teilläkin on varmaan kunnon pakkasta siellä. Ulkoilu on kivaa vain silloin, kun ei tarvitse palella, joten uusien hankkiminen voi olla edessä. Toivottavasti löytyy hauskan väriset!

    VastaaPoista
  9. Noinhan se menee: yksi päivä on perseestä ja seuraava tosi mukava.

    Hienoa kun minun lasivati oli päässyt eiliseen postaukseen ja sai kehuja. Se tuntui kivalta.

    Kauniita talvikuvia olet ottanut. Tänään yhdentoista maissa huurteiset koivut olivat väriltään jotain aprikoosin ja hiekan väliltä vaaleansinistä taivasta vasten. Vaan eipä tullut mieleen kuvata!

    VastaaPoista
  10. Meri, vati on hyvin kaunis, sitä on vain vaikea saada heijastusten takia onnistumaan kuvissa.

    Lääkkeen otto myöhemmin auttoi ratkaisevasti, kiitos vinkistä. Illalla vedimme Eeviksen kanssa vielä tunnin treenin. Sen sijaan en kerro, että myöhemmin miehen kanssa nautimma pizzaa ja olutta ja Kotikatua katsellessa meni mantelipikkuleipiä ja suklaatryffeleitä. Hemmetti, mutta kun oli niin hyvä olo!

    VastaaPoista
  11. Ihanan väriset rukkaset! Mullakin on tuollaiset, väriltään kylläkin harmaat. Niitä ei ole kyllä pariin talveen tarvinnut.

    Sun talvikuvasi ovat niin houkuttelevia, että taidan tehdä kävelylenkin huomenna kameran kanssa, jos on kiva keli.

    VastaaPoista
  12. Iinuska, oli ihan harvinaisen ihana pakkanen, juuri tarpeeksi vielä tottumattomille talvehtijoille, eikä kuitenkaan mikään henkeä ahdistava.
    Toivottavasti pääset huomenna ulos, tekee hyvää!

    VastaaPoista
  13. Tänään oli kyllä aurinkoinen ilma ulkoiluttaa uusia Kinttaita :)
    Kauniit nahkarukkaset olet ostanut.

    Osaatko sanoa miksi päivitykseni eivät näy sivupalkissasi eikä muillakaan jotka ovat sen sinne laittaneet?

    VastaaPoista
  14. Nautintoja ei kannata pilata katumuksella vaan nauttia reilusti. Kuulosti nimittäin tosi mukavalta illalta!

    Onpa houkutteleva tuo kutsu "istu alas, jutellaan!"

    VastaaPoista
  15. Päivitykseni näkyvät pelaavan taas. En tehnyt muuta kuin otin kuvan blogiotsikon takaa pois ja laitoin kuvan takaisin. (Onko se bannerikuva nimeltään?) Mutta en tiedä voiko sellaisesta johtua :O

    VastaaPoista
  16. Susanne, outo juttu noiden päivitysten kanssa. Vielä oudompaa, jos se oli vain kuvasta kiinni (on se bannerikuva). Olen katsellut edelleen päivityksiä blogilistaltakin, joskus sinne ehtii ensin, vaikka luulisi olevan toisinpäin. Näitten kanssa on aina vähän ulalla :)

    Noeijoo, kutsuni näytti toimivan, kun sain sinutkin jo toiseen kertaan tulemaan juttusille!

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...