tiistai 25. marraskuuta 2008

Tääl yksikseni istuksin


Miksikähän toimeliasta päivää aina pitää seurata ei-toimelias päivä? Olin aikonut lähteä kerrankin ajoissa ulos ja kaupungille hoitamaan muutamaa asiaa, mutta nyt en saa aikaiseksi edes suihkuun lähtöä.

Aamu lähti nurinperin jo siitä, kun melkein kaikki kanavat menivät pimeiksi kesken Laakson kuninkaan. Kovin usein ei sellaista ole tapahtunut ja vasta muistelimme miehen kanssa, ettei meillä ole ollut sähkökatkoksiakaan vuosiin.

Mutta ulkona on mukavan lumista, vaikka asteet valitettavasti jo hieman plussan puolella. Ehkä kohta lähden sittenkin kävelemään ja nautin talvesta nyt, kun vielä on sen näköistä. Tällainenhan on aikaisemmin ollut perinteinen joulusää täällä.


Joulu. Ihan vielä en paneudu joulusuunnitelmiin muuten kuin kortteja hankkimalla. Meille on tulossa pitkästä aikaa jouluksi koko sakki anoppia myöten. Enemmän mietityttää aika joulun jälkeen, jolloin minun olisi palattava töihin. Pelkkä ajatuskin saa toistaiseksi aikaan kylmiä puistatuksia, mutta onneksi siihen on vielä yli kuukausi aikaa!

*****

Vanhalla blogillani o m e n a p u u n alla on vielä 46 tilaajaa blogilistalla. Ne saattavat olla vanhaa jäännettäkin, mutta myös kävijälaskuri on raksuttanut lähes 3000 kertaa sen jälkeen, kun lopetin päivittämisen 1.10.

Jos haluat tämän uuden blogin päivitykset blogilistan kautta, ota ne tästä.




13 kommenttia:

  1. Se on vaan joku kumma sääntö, että hyvää päivää seuraa aina vähän huonompi, toimeliasta päivää laiskempi.. Ihminen aivan kuin pysäytetään ja todetaan, että 'eihän sulla nyt aina voi hyvin mennä'.

    VastaaPoista
  2. Täällä teettelin kauppareissua aamupäivällä. Vilkaisin kylmiöön ja totesin, että maitoakin on huomiseen ihan tarpeeksi. Yritän raahautua suihkuun ja haluaisin imuroida ennen töihin lähtöä. Eilen leivoin litran taikinan pullaakin... :D
    meitä mikään vaivaa, keski-iän kivistyksiä, tai sitten ainakin mua vaivaa laiska-mato!

    VastaaPoista
  3. Sooloilija, töissäkäydessä onkin kamalaa se, että vauhti on aina yhtä kova, tuntui miltä tuntui. Eikä pysähtymään ehdi oikein kotonakaan. Hyi, en ajattele sitä nyt, vaan istun rauhassa.

    Krisu, eikö litran pullataikina ole suorastaan itsensä kiusaamista? Sen paistamisessakin menee ikä ja terveys, muistelen. Olenkin ihmetellyt energisyyttäsi, kun ajattelee, että teet itse kaikki kotityöt oman työsi ja poikien harrastuksiin rahtaamisen lisäksi. Saa reipaskin nainen ottaa joskus iisimmin, eikö?

    VastaaPoista
  4. Onko olkapääkipu helpottanut yhtään?

    Oletko ollut uuteen kameraasi tyytyväinen? Itsekkin paremmasta kamerasta haaveilen, mutta kun pitäis olla hyvä ja yksinkertainen käyttää. En tiedä onko sellaisia!

    VastaaPoista
  5. Helpottaa kyllä, kun otan panadolia ja laitan kipugeeliä. Tukan sain laitettua suoristusraudalla siten, että nostin vasemman käden ylös enkä laskenut sitä välillä alas. Silloin ei sattunut. Vaivani liittyy käden nostamiseen, aika vähän on leposärkyä, mitä nyt yöllä. Mutta tämä paranee muutamassa päivässä, ainakin ennen on parantunut.

    Kamera on sellainen monitoimilaite, että otan toistaiseksi automaattiasetuksella kuvia, korkeintaan käsitarkennuksella. Opettelen pikkuhiljaa erilaisia toimintoja.

    Edellinen Panasonic oli helpompi, vaikka sekin oli sellainen pokkarin ja järkkärin välimuoto. Valttina oli keveys, eli sen saattoi ottaa laukussa mukaan vaikka kaupungille, tätä nykyistä ei. Siksi piti nyt ostaa vielä erikseen taskukamera, joka kuitenkin päihittää kännykän.

    Canon Ixuksen ja Nikon Coolpixin kalliimmat versiot ovat tosi hyviä kameroita käytössä, pieniä ja monipuolisia, jos haluat helppokäyttöistä.

    VastaaPoista
  6. Puolen litran pullataikinasta tulee turhauttavan vähän syötävää tälle laumalle poikia, litrasta jää pakastimeenkin jotain. Pyöritin siinä sivussa 3 koneellista pyykkiä, kun oli vapaata...

    VastaaPoista
  7. Joulusta niin, stressi ei ole välttämätön, olen huomannut. Ensimmäinen stressitön joulu ei tuntunut oikein joululta, kun hirveä hössötys jäi puuttumaan. Sittemmin on ajoissa suunniteltu ja tehty, mahdollisimman pienimuotoista, joku erikoisuus, joku perinne, jotain uutta. Ja kotona olohan on tärkein, rauhassa glögin ja suklaan parissa läheisten kanssa. Mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän tekijöitä, vai mitä.

    VastaaPoista
  8. Tyylikkäitä kuvia, hieno tuo ylimmäinen.

    Kyllä ne työt siitä sujuvat ensivuonna :D

    VastaaPoista
  9. Krisu, olet tehokas!

    Eicka, kaikki vakioherkut halutaan, mutta tekijöitä ei tahdo löytyä muita kuin mies ja minä. Anoppi ei osaa oikeasti tehdä mitään, juniori lupasi sentään avovaimonsa kanssa leipoa piparkakut ja tortut. Jos etelännuoriso asuu jouluna meillä, laitan heidät kyllä pottuloota- ja rosollitalkoisiin.

    Ari, kiitos! Aloittelen ensi vuotta varmaankin puolipäiväisenä ja katson, miten sujuu.

    VastaaPoista
  10. Tuo vaihtelu on ainakin minulle tuttua. Nollapäivinä lohduttaudun sillä, että seuraavana taas jaksaa jotakin. eikös sun ole tarkoituskin levätä?
    Meri

    VastaaPoista
  11. Minusta on joskus tai silloin tällöin ihan paikallaan olla vain toimettomana ja antaa ajatusten virrata, saa elää hetken vain muistellen ja miettien, vapaasti.
    Sen jälkeen on ihana lähteä vaikka luonnon maisemia ihastelemaan.

    Onneksi on joulu, sehän katkaisee toimettomuuden tunteen, tulee tunne, että pitää ja pitää tehdä tuota ja tuota.

    Annan sinulle pientä puuhaa, jos sopii.
    Lähetän meemin, hieman erilainen kuin yleensä. Kurkkaa blogiini.

    VastaaPoista
  12. Täällä ei olla myöskään uhrattu yhtään ajatusta joululle. Ehkä pitäisi. Ainakin voisi miettiä, mitä söisi lihapuolella. Olisko nyt kengurun tai antiloopin vuoro?

    VastaaPoista
  13. Meri, hyvä nimitys tuo nollapäivä: silloin saa nollata aivot liialta ärsyketulvalta ja muulta kuormitukselta.

    Arleena, ei voi edes kuvitella, miten kestäisimme ilman joulua. Se on loppuvuoden etappi, jonka ympärillä puuhailua riittää viikoiksi.
    -Mielenkiintoinen meemi, minulta löytyy montakin kohdetta!

    Vicki, oltko tosissasi, että te voisitte heittää kinkun narikkaan? Meidän miehelle se on joulun kohokohta ja kaikki muut ehdotukseni kaikuvat kuuroille korville. Mies ja pojat hehkuttavat kilpaa kinkun, tummien oluiden ja viskin ihanuutta jouluna.Me tytöt kilistetään luultavasti viinillä ja tyhjennetään sitten suklaarasiat.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...