perjantai 10. lokakuuta 2008

Taas on jo perjantai!


Aurinkoisen keskiviikon jälkeen torstai jäi minulla jotenkin hämäräksi. En muista kunnolla, mitä tein enkä lähtenyt edes ulos. Aamupäivällä raidoitin kai tukan ja iltapäivän istuin luultavasti tässä koneella kuvia käsitellen ja blogeja lukien, samoin illan. Miksi ihmeessä tuntuu, että se on väärin?



Nyt olen värkännyt kuvien kanssa jo tarpeeksi. Kuluneet kaksi viikkoa ovat merkinneet rauhaa ja hiljaiseloa. Tai ensimmäisellä viikolla oli niin huono olo, että se vain piti tarpoa läpi. Tämä toinen viikko on ollut jo parempi.



Alan nyt vasta huomata, miten rajoittuneeksi elämäni on vähitellen mennyt, kun kaikki energia on mennyt työssäkäymiseen. Meillä ei käy enää lasten ohella ketään. Emme itse käy missään. Vapaa-aikana täytyy ulkoilla, koska viikolla ei jaksa. En pysty lukemaan kirjoja. Tekeminen tahtoo jäädä kesken, jos saan edes aloitettua. On vaikea kirjoittaa käsin. On vaikea aloittaa. On vaikea keksiä, mitä panee päälle, kun lähtee ihmisten ilmoille.



Alkaa kuulostaa vakavalta. Ensi viikolla lomaillaan kuitenkin ensin kylpylässä ja sitten sukulaisissa, joten siitä saan vaihtelua tähän kotoelämään. Ja sitten alkaakin työt.



Harjoittelin pyöräreissullani kuvaamista vastavaloon. Säädin valkotasapainon -1:en ja käytin vastavalosuojaa. Olen hiukan rajannut ja terävöittänyt joitakin kuvia. Minusta terävöittäminen on näissä liikaa? Vertailun vuoksi laitoin yhden kuvan t i i r a i l u u nkin.

Jos on vinkkejä ja mielipiteitä, otan erittäin mielelläni vastaan!

16 kommenttia:

  1. Hämmästyin ihan kun luin kirjoituksesi, koska tuohan voisi olla suoraan omasta blogistani.
    Juuri nuo vierailuasiat, ulkoilu, bloggaus ja kaikki muu...

    Katriina, me olemme kyllä sielunsiskoja :):)

    VastaaPoista
  2. Kauniita ja hyviä syyskuvia. Kyllä luonto on kaunis

    VastaaPoista
  3. Aivan ihania kuvia. Pidän erityisesti tästä alimmaisesta kuvasta valonsäteiden leikin vuoksi. Vesi kimmeltelee kutsuvasti auringonpaisteessa.

    Kuvailet hyvin masentuneen ihmisen elämää. Voisit kuvailla aivan hyvin myös minun elämääni.

    VastaaPoista
  4. Meitä samoin tuntevia on siis muitakin. Minulla se on ajoittaista, mutta toistuvaa. Sen kanssa vain on oppinut jotenkin elämään, jotta pitää sitä jo ihan identiteettinä..

    Tunnelmalliset kuvat sopivat niin hyvin tähän tekstiin.

    VastaaPoista
  5. Siellähän se aurinko luuraa - veden alla. Ahti vienyt se omaksi kirkasvalokseen. Onneksi sait todisteeksi valokuvan.

    Iisi

    VastaaPoista
  6. Susanne, minua lohduttaa, että on muillakin asiat samalla tavalla enkä ole vielä ihan täysi luuseri ;-)
    Olisikohan tämä osittain ikäkysymyskin? Töitten jälkeen arvostaa omaa rauhaa ja palautumista, nuorena ei ajatellut samoin. Ja olemme varmasti sielunsiskoja.

    Arleena, syksyllä värit syvenevät herkullisesti, kun aurinko paistaa matalammalta. Luonto on kaunis.

    Celia, kiva kun tykkäät tuosta alimmasta kuvasta! Olin aivan ihmeissäni, että se onnistui noin hauskasti.
    Lääkäri kirjoitti minut lomalle masennusdiagnoosilla, koska työuupumusta ei voi käyttää. Vasta sen jälkeen rupesin miettimään ja huomaamaan oireita. Kun kolme vuotta sitten olin oikeasti masentunut ja uupunut, en silloinkaan tuntenut masennusta, vaan oli toimintakyvytön. Keskittymiskyvyn puute haittaa nyt eniten.

    Sooloilija, ehkä sen kanssa oppii tulemaan toimeen. Tai ihmettelen kyllä sitä, että ensin menee ihan hyvin ja sitten se jaksaminen katkeaa töissä suoraan lennosta.

    Iisi, heh, Ahdin kirkasvalolamppu!

    VastaaPoista
  7. Todella kauniita ja kirkkaan kuulaita kuvia, kiitos! Aattele, Katriina, vaikka koet olevasi huonossa jamassa itse, kykenet tuottamaan suurta iloa ja esteettistä elämystä polkkaajille noilla kuvillasi.

    VastaaPoista
  8. Kiitos, Vicki, se oli kauniisti sanottu. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  9. Kuvasi ovat kertakaikkisen upeita, rantakuvia voisin katsoa vaikka kuinka pitkään.
    Oli muutaman päivän tauko tässä etten käynyt blogeissa, täällä sinulla on mahtava kuva- ja tekstiaarre kertynyt sillä aikaa. Myös teksti, koska kuvaat niin hyvin tilannettasi.

    Uupumushan johtaa masennukseen jos mikään ei muutu. Mikä olisi se voimanlähde, josta aina saa energiaa? Meidän kaikkien jakama toive kai on että se olisi parisuhde. Miten sen saa käännettyä antamaan eikä kuluttamaan virtaa?

    VastaaPoista
  10. Kuviin olet ainakin satsannut, ne ovat upeita ja niitä jaksaa katsella. Mutta ei suorituspaineita niiden suhteen.

    Alakuvasta voisi kuvitella mitä vaan; taika on tapahtunut, puff!, se katoaa..

    Haluaisin sanoa paljon, mutta jutellaan, kun tavataan.

    Toivottavasti pääset rentoutumaan lomallasi. Ensi viikkoon!

    VastaaPoista
  11. Meri, kiitos kehuista! On ollut aikaakin paneutua hommaan, mikä sekin on kaksipiipuinen juttu. Saa tehdä ja luoda jotakin, mutta istuu enimmäkseen sisällä koneen ääressä.

    Parisuhdettani kuvaa hyvin se, että kolmekymmenvuotishääpäiväksi minä en jaksanut järjestää mitään ja mies toi minulle yhden gerberan :o[ Muistelin siinä sinun saaneen mieheltäsi 50 ruusua, kun täytit 50...

    Olen nyt ajatellut lopultakin varata ajan jollekin alan ihmiselle, haluan arvion tilanteesta ja mahdollisuuksista. Toistakymmentä työvuotta kuitenkin vielä edessä.

    Eicka, kun sattuu oikea valo ja tarpeeksi aikaa, joskus onnistuu. Tästä hommasta saan paljon mielihyvää ja tyydytystä, oppimista riittää loppuelämäksi.

    Ensi viikkoon!

    VastaaPoista
  12. Täälläkö sitä piileskellään ja mä olen ihmetellyt, kun Blogilista ei päivitä sun kirjoituksiasi. Onnea erinomaisen paljon uuteen Blogger-kotiin!!! Näyttää tasapainoiselta ja selkeältä - ja kuvat ovat upeita.

    Elämä on kaventunut aika lailla minullakin, mutta siitäkin voi yrittää räpistellä irti. Aurinkoisia syyspäiviä sinulle, Katriina-kulta!

    VastaaPoista
  13. Iines, tuota en tullut ajatelleeksikaan, vaikka itsekin seuraan kirjoituksia blogilistan kautta. Nyt vaihdoin vanhaan blogiin tämän uuden osoitteen, saa nähdä, miten käy.

    Kiitoksia mukavasta palautteesta! Aurinkoisia päiviä sinulekin, Iines!

    VastaaPoista
  14. Mielestäni terävöitystä ei ole liikaa. Ihana valo!

    VastaaPoista
  15. Aivan upeita kuvia sinulla :)

    Tilasin Rss:si googlen syötepalveluun :) Sen verran ihastuin blogiisi.

    VastaaPoista
  16. Krisu, kiitos kommentista! Olin aika iloinen näistä kuvista.

    Hanna, tervehdys! Kävin vastavierailulla, sinulla on tosi monipuolinen sivusto!

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...