tiistai 21. lokakuuta 2008

Kremppa-rock

Pokkitörmältä

Viihdyn nyt ilmeisen hyvin valittajan roolissani. Ehkä tarvitsen tätä johonkin. Valitanpa siis vielä vähän lisää.

Stressiherkkä kroppa kehittää värssyn kerrallaan, se on jo aikojen kuluessa huomattu. Keski-iässä olen alkanut oireilla myös iholla ja viime vuosina saanut jos jonkinlaisia omituisia läiskiä, jotka ovat hävinneet vyöhyketerapialla. Nyt en olekaan pariin vuoteen muistanut sitä hoitoa, hm.

Ainolanpuiston viimeistä väritystä ennen talvea

Jo ensimmäisenä kylpyläiltana huomasin kuutamoaltaalta tullessani olevani kauttaaltaan punaläiskäinen. Äkkiä huoneeseen antihistamiinia ottamaan. Arvuuttelin syyksi klooria, saippuaa, kuuma-allasta, liian kovaa suihkua, saunaa. Reilun tunnin kuluttua punoitus alkoikin laskea.

Muutaman päivän kuluttua kävimme Eickan kanssa illalla kuntosalilla ja menimme sitten heille saunomaan. Samanlainen koholla oleva urtikaria nousi kaikkialle muualle paitsi kasvoille. Näytti muuten kauhealta, ihan kuin olisin ollut psoriasis-liiton mallikuvastosta. Antihistamiinilla meni sekin parissa tunnissa ohi.


Erittäin hitaasti alkoi raksuttaa. Muistin, että tänä syksynä aina hautoessani kipeää niskaa kuumalla Paras ystävä -kaurapussilla olen saanut tarkkarajaisen voimakkaasti kutiavan punotuksen. Ja siten tietysti joutunut luopumaan tästä hyvästä rentoutuskonstista. Juuri kun olin ostanut uuden isomman pussin!


Hierojani on huomautellut kesästä asti, että selän iho muuttuu oudon turvonneeksi ja punaiseksi hieronnasta. Rintaliivien kaaret alkavat myös illalla kutittaa sietämättömästi ja jättävät koholla olevat kaarijäljet ihoon (joita raavin koko illan).

Olin kuullut kylmäurtikariasta eikä tarvinnut kauan hakea tietoa, kun selvisi, että on olemassa kuuma- ja paineurtikariaakin. Antihistamiini on ainoa hoito kumpaankin. Itse epäilen syyksi stressiä ja ehkä lääkkeitä.

Tänään töissä kellon ympäriltä iho alkoi kutittaa ja punottaa. Kysyntä ylitti taas reilusti sen, mitä olisin ehtinyt ja jaksanut tehdä. Ehdin ajatella ajan varaamista vyöhyketerapiaan ja työterveyteen, mutten vielä ehtinyt soittaa.

Mitähän ruumiini yrittää kertoa minulle?




10 kommenttia:

  1. Kauniit kuvat postauksessasi!

    Ikävä tuo iho-oireilu. Mene ihmeessä näyttämään työterveyteen. Minullekkin tuli ensimmäisenä mieleen stressi tai voihan olla lääkkeetkin.

    Minun sairausloma jatkuu tämän viikon ja sitten alkaa kahden viikon loma. Ei se tuo ikä tule yksinään, nähty on.

    VastaaPoista
  2. Hyvä kysymys. Ja vastauksenhan tiedät, kirjoitat siitä koko ajan.

    eicka

    VastaaPoista
  3. Mä kärsin samantapaisesta ihottumasta vuosia sitten. Se alkoi yhden uimareissun jälkeen (epäilin levää), hävisi ja palasi uudelleen uimahallissa käytyäni. Kortisonivoide auttoi, mutta vesi sai ihottuman aina oireilemaan. Nyt oireita ei ole ollut vuosiin. Stressiperäistä sekin?

    VastaaPoista
  4. Urtikaria on hankala kaveri. Stressi voi siihen vaikuttaa että se on nyt noin lisääntynyt, mutta tulee kyllä vahvasti mieleen se, että käytössä on useitakin lääkkeitä. Verenpainelääkkeet eivät ole pahimmasta päästä allergiaa aiheuttamaan, mutta sinulle jo aikaisemminkin on tullut niistä iho-oireita. Siis: työterveyteen, taas kerran ja selvityksiin.

    Ja niinkuin Eicka sanoi: vastauksen siihen tiedät sinä itse, mitä kehosi yrittää näin voimaperäisesti viestittää. Kuuntele!

    VastaaPoista
  5. Urticaria on kauhea. Tytär kärsi sitä pitkään ja oireilu loppui vähitellen vasta, kun nielurisat leikattiin. Ne olivat kuulema kuin 60-vuotiaan miehen (11-vuotiaalla tytöllä)arpiset ja tulppaiset ja pitivät yllä pientä tulehdusta elimistössä, joka näkyi urticariana. Peilaamalla näyttivät ihan vaatimattomilta etukäteen, mutta leikkauksen tarve tunnustettiin vasta operaation jälkeen. Syyt on monet, mutta rasittava on tuo vaiva.

    VastaaPoista
  6. Urtikariaa on meidänkin huushollissamme, ei tosin itselläni. Niin kuuma- kylmä- kuin paineurtikariakin ovat sellaisia, ettei niitä aina ole vaan joskus joku toinen asia yhtäaikaa ed. mainittujen kanssa saa aikaan urtikarian. Siis vaikka kiire töissä, stressi, flunssa tms. ja sitten puristava kuminauha tai vaikkapa sauna ja jopa pölähtää urtikaria. Suurimmasta osasta urtikariaoireita ei saada tutkimallakaan selville mikä sen milloinkin laukaisee. Valitettavasti. Silloin kun on toistuvasti urtikariaa vaikka useamman kerran viikon parin aikana paras keino katkaisemiseen taitaa olla antihistamiinikuuri viikon parin ajan ja sitten saattaakin taas mennä pitkäänkin ilman kutinoita. Samaan kroppaan voi mahtua vain joku urtikarialaji tai sitten vaikkapa ne kaikki. Takuuaika meiltä kaikilta taitaa olla jo ohitse.

    VastaaPoista
  7. Susanne, on mielenkiintoista, kuinka sitä alkaa hävetä jatkuvaa oireiluaan ja lääkärissä hyppäämistään. Ilmeisesti tästä täytyy kuitenkin saada selvää.
    Outo vaiva on sinullakin ja vaatinee sekin oman aikansa parantua. Hyvää lomaa!

    Ekcka, hyvin sanottu :-) Tänään jäin lomalle.

    Iines, hyvä kuulla, ettei siitä tullut sullekaan pysyvää riesaa, vaan se saattaa helpottaakin. Stressiin uskon minäkin.

    Meri, yskä, hyponatremia ja purpura on koettu, joten miksei tämäkin voisi olla lääkekombinaation aikaansaannoksia. Oikealle työterveyslääkärille ei helposti saa aikaa, jono on kuukauden mittainen.

    Vicki, olipa erikoinen tuo tyttäresi nielurisatapaus! Pieni kytevä tulehdus voi ollakin vaikea huomata. Onneksi syy löytyi.

    Punapuu, tarkoitat siis, että joku muu asia yhdessä fysikaalisen ärsykkeen kanssa saa aikaan ihoreaktion sille alttiilla ihmisellä? Stressi tai lääkkeet, mitä Merikin ehdotti.
    Tuo pitempi antihistamiinikuuri on hyvä vinkki.

    VastaaPoista
  8. Juu, niin tarkoitan.

    VastaaPoista
  9. Juu, niin tarkoitan.

    VastaaPoista
  10. Juu, niin tarkoitan. Anteeksi anonyymius, mutta muuten ei nyt taida kommentti mennä seulan läpi. terveisin Punapuu

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...